Search

ARVON MEKIN ANSAITSEMME

Muistelen lapsuuteni koulukirjassa ollutta opettavaista tarinaa. Tuvassa lapsi vuolee puusta jotakin. Isä kysyy, mitä lapsi tekee. ”Teen sinulle puulusikkaa ja puurokuppia, kun sinusta tulee vanha ja laitan sinut nurkkaan syömään, kuten sinä laitoit vaarin”, sanoo kirkas lapsen ääni.


Siitä saakka vaari sai syödä oikealla lusikalla samassa pöydässä perheen kanssa.


Emmekö huomaa, vai emmekö välitä, että tarinan aihe on läsnä vanhenevien ihmisten elämässä tänäkin päivänä. Puhumme itsestäänselvyytenä siitä, miten Suomen kansantalouden käy, kun väki vanhenee - siis huonosti. Toistamme mantran tavoin kestävyysvajetta ja heikkoa huoltosuhdetta, kun väki vanhenee. Emme palkkaa yli 50-vuotiaita, koska he ovat jo vanhoja nuoren rekrytoijan silmissä.


Meistä jokainen vanhenee, mutta kovin eri tavoilla ja tahtia.


On huonokuntoisia ennen aikojaan eläköityneitä, mutta vastaavasti täysin itsensä hoitavia, virkeitä yli satavuotiaita. Suurin osa tämän ajan eläkeläistä lienee hyvässä tai kohtuullisessa fyysisessä kunnossa olevia veronmaksajia, joilla on eläkkeelle jäämisensä jälkeen odotettavissa kaksi tai jopa kolme vuosikymmentä tervettä ja toimeliasta elämää.

Ennen vaaleja kysymys vanhusten hoidosta nousee toistuvasti esiin. Ja samalla näkemys siitä prosentuaalisesti pienestä joukosta, jotka elämänsä viimeisinä vuosina tarvitsee hoivaa ja laitospaikkoja. Hoito on jokaisen oikeus, ja siihen pitää yhteiskunnallamme olla varaa.


Ja onkin, kunhan arvot ovat paikallaan, tai asetetaan paikoilleen, alun tarinan opetuksen tavoin.


Eläkeläisten merkityksestä kansantaloudelle hieman tilastotietoa: Vuonna 2019 Suomessa oli yli 65-vuotiaita runsaat 1 200 000 henkilöä ja he maksoivat yhteensä eläkkeistään veroja runsaat 6 miljardia eli 6000 000 000 euroa. Samaan aikaan palkansaajia oli runsaat 3 miljoonaa ja he maksoivat palkastaan veroja yhteensä noin 20 miljardia.


Tämän tilaston mukaan siis jokainen eläkeläinen maksoi vuodessa veroja 5000 euroa ja 18-64-vuotias palkansaaja 6 600 euroa. Eläkkeellä monet tekevät arvokasta työtä hoitaessaan omaisiaan tai muuta vapaaehtoistyötä. He ovat kulttuurin ja maksullisten palveluiden suuria kuluttajia ja maksavat niistä arvonlisäveroja.


Viime vuosikymmenen aikana ja tulevaisuudessa eläkkeelle siirtyvät ihmiset ovat tottuneet työterveyshuoltoon. Hyväkuntoisina heidän julkisen terveydenhuollon käyttöasteensa lienee melko matala pitkälle vanhuuden päiviin. Nykypäivän eläkeläisten rasite julkiselle sektorille on pienempi kuin työikäisillä: neuvolat, varhaiskasvatus, koulutus, opintorahat, vanhempainlomat jne. Kaikki tuiki tarpeellisia ja hienoja asioita hyvinvointivaltiossa, mutta niiden valossa eläkeikäiset ovat mallikansalaisia nettoveronmaksajina.


Muutaman vuosikymmenen aikana asuntommekin vapautuvat uusille asukkaille. Helsingissä noin satatuhatta asuntoa, eli puolet siitä väestömäärästä, joka kaupunkiin odotetaan muuttavan vuoteen 2050.


Eläkkäiden verotus ja liikkumismahdollisuudet on tehtävä oikeudenmukaiseksi.


Minulta on kysytty, miksi eläkkeitä verotetaan rankemmin kuin palkkaa? En tiedä miksi, mutta se on epäoikeudenmukaista. Työikäiset maksavat eläkkeemme. Se on totta, mutta onko aivan koko totuus? Laskin omalla kohdallani maksaneeni eläkemaksuja 44 vuotta. Niillä ja eläkeyhtiöiden tuottoisasti sijoittamien markkojeni ja eurojeni hyvillä tuotoilla olen varmasti vielä pitkään itse maksamieni eläkkeiden nostaja.


Minulta kysyttiin myös, miksi Helsingissä nuoret hyväkuntoiset saavat liikkua lastenvaunujen ja rattaiden kanssa julkisessa liikenteessä ilmaiseksi, mutta vanhus rollaattorin kanssa ei.


Kaikkiin lienee vastaus siinä, että henkisesti nurkkaan puukulhon ja lusikan kanssa siirretyllä eläkeläisellä on huonot mahdollisuudet puolustaa oikeuksiaan. Olisiko aika alun tarinan opetuksen tavoin antaa arvo vanheneville ikäpolville ja kannustaa heitä puolustamaan oikeuksiaan elää sellaista elämää kuin kukin fyysisten ja henkisten voimiensa myötä haluaa? Tämä ilman, että tarvitsisi kokea syyllisyyttä olemassaolostaan huoltosuhteen heikentäjänä tai työikäisten elätteinä.


Siksi kannattaa äänestää valtuustoihin ihmisiä, jotka omasta kokemuksestaan tietävät, mistä puhuvat, kun puhutaan vanhenemisesta.

22 views

Recent Posts

See All